Emmi Ruotsalainen Fitverstas www.fitverstas.com Terhi Immonen Healthfactory Oy www.trainerit.fi
Kuka on Emmi?
Emmi Ruotsalainen, 27, tämän hetkinen asuinpaikka Kokkola, Keski-Pohjanmaa
Kun oli puhe rakentaa "pieni esittely", niin en oikein tiennyt, mistä lähteä liikkeelle. Koitan pitää tämän edes jokseenkin tiiviinä ja availen asioita enemmän varsinaisissa postauksissa.
Johdan uudehkoa (05/14 perustettua) Fitverstas-nimistä liikunta- ja ravitsemusalan yritystä, minkä alla työskentelee valmentajia ja personal trainereita ympäri Suomea. Vuosi 2016 on meidän ensimmäinen varsinainen rekrytointivuotemme ja hommaa on painettutodella paljon, jotta olemme päässeet tähän pisteeseen. Olen myös aktiivisesti mukana Suomen Yrittäjien toiminnassa, minkä lisäksi teen töitä niin kampanjoiden, yritysten kuin julkisorganisaatioiden kanssa. Ja aina mikäli aikaa jää, luennoin, koulutan ja käyn puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.
Nuorempana vähän hapuilin ja tein kaikenlaista: opiskelin eri aloja, matkustin, vaihdoin alaa useaan otteseen, kokeilin monenlaisia töitä, seurustelin ja erosin, muutin kymmeniä kertoja, halusin nähdä, kokea ja tuntea mahdollisimman paljon mahdollisimman pienessä ajassa. Onneksi tein kaiken tämän. Lopulta eksyin aina vaan uudestaan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin ja pian myymäläpäälliköksi. Tätä ennen olin kuvitellut haluavani toimittajaksi tai kirjeenvaihtajaksi ulkomaille ja luinkin itseni radio- ja tv-toimittajaksi, minkä lisäksi suoritin Tampereen yliopistossa tiedotusopin perusopinnot. Tässä vaiheessa ymmärsin, että vastaus olikin liian lähellä ja että ehkä voisinkin hankkia kaupallisen alan koulutuksen. Olin kuitenkin aina viihtynyt työssäni ihmisten ja mynnin parissa ja mietin, josko ala antaisi minulle joskus jotain vähän enemmän. Kuitenkaan mikään 8-16 liukuhihnatyö ei selkeästi ollut minua varten. Seuraavaksi hankin tradenomin paperit ja erikoistuin johtamiseen, markkinointiin ja yrittäjyyteen. Idea ja ajatus yrittäjyydestä syntyi ammattikorkeakoulun opiskeluvuosina, mutta se on taas aivan erillinen tarina, miten olen nyt tässä tänään.
Voisin kyllä sanoa, että tässä eleteään nyt jonkinlaisia ruuhkavuosia. Ura on hurjassa nousussa ja päivät ovat pitkiä. Onnistumisia, jatkuvaa oppimista, itsensä kehittämistä ja oman työn arvioimista hyvin itsekriittisesti ja pyrkimys koko ajan parempaan. Sivutuotteena tulevat stressi, turhautuminen, tiukat dedikset ja pelko epäonnistumisesta. Toteutan tällä hetkellä unelmaani monellakin osa-alueella liittyen henkilökohtaisiin tavoitteisiini. Ehdottomasti aion jatkaa opintojani ensi syksynä työn ohella ja suunnitelmat niiden suhteen ovatkin jo pitkälle tehtynä.
Omaan urakuplaansa on helppo sukeltaa ja olla näkemättä mitään muuta kuin itsensä, oma työnsä ja omat tavoitteensa. Ja totta kai tämä pätee mihin tahansa "kuplaan". Olen kuullut myös hyvin pinnalla olevasta fitnesskuplasta. Minun elämäni on jatkuvaa tasapainon etsimistä perhe-elämän ja uran välillä. Siihen kun lyödään lisäksi aktiiviset harrastukset ja "oma aika", paketti on aikamoinen pyöritettäväksi ja organisointitaidot ovat välttämättömät. Koko homma vaatii välillä luovuuden lisäksi vähän hulluutta. Mieheni on mainosalalla, joten teemme aika paljon töitä myös yhdessä. Esikoinen täyttää syksyllä 6 vuotta ja odotamme tällä hetkellä toista lastamme. Ennen vauvan tuloa onkin tarkoitus vähän rauhoittaa tätä rumbaa, tyttären vauva-aika ja ensimmäiset vuodet menivät liian nopeasti, joten tällä kertaa haluan nauttia myös niistä eri tavalla. En kuitenkaan ole jäämässä varsinaiselle äitiyslomalle, vaan teen töitä kotoa myös vauvavuotena. Hieman jostavimmilla (ja lyhyemmillä) työajoilla toki.
Terhin kanssa olemme ystäviä vuosien takaa ja kirjoitimme aiemmin Emmin ja Terhin treeniblogia. Muutama vuosi sitten päätimme, että tuo blogi oli tullut tiensä päähän ja hyppäsimme molemmat yrittäjiksi. Liikuntataustastani vähän, eli alunperin erikoistuin lasten- ja nuorten valmentamiseen kymmenen vuotta sitten ja toimin lajivalmentajana telinevoimistelussa ja ratsastuksessa ja olen itse aloittanut harrastamisen kolmen vuoden iässä. Lisäkouluttauduin siihen aikaan, kun kirjoitimme blogia ja hankin hyvinvointiohjaajan, kuntosalivalmentajan ja PT:n paperit, minkä ohella ja jälkeen on tullut käytyä niin seminaareja, luentoja, erillisiä kursseja, jne. Saliharjoittelu tuli minulla mukaan kuvioon 18-vuotiaana, mikä oli säännöllisen epäsäännöllistä usean vuoden ajan, kunnes sitten siirryin tavoitteelliseen treenaamiseen.
Nyt en voi sanoa, että pääfokus olisi enää ollut ulkonäöllisissä tavoitteissa ainakaan reiluun vuoteen, vaan kuvioon ovat hiipineet urheilulliset tavoitteet, jotka olivat minulle se juttu alunperin, esimerkiksi 15 vuotta sitten muiden lajien parissa. Urheilullisiin tavoitteisiin aion satsata taas tämän raskauden jälkeen, mutta kuntosalilla. Katsotaan nyt sitten uudelleen, kun päästään ensin sinne asti. Kun päivä on pitkä ja töitä on paljon, omat treenit ovat kuitenkin minulla se, mistä päästä karsin. Treenaan totta kai edelleen aktiivisesti aikataulujeni puitteissa ja kiinnostus on enemmän siellä korkean suoritustason treenaamisessa. Nyt odotusaikana treenaaminen on pitkälti mielihyvätreenaamista ja sitä, että saan pidettyä itseni kunnossa.
Mietin, mitä annettavaa minulla olisi lukijalle tämän blogin kautta. Saatan väläytellä treenijuttuja siellä täällä, mutta aion pääasiassa kirjoittaa hektisestä arjesta, yrittäjyydestä ja sen tuomista haasteista, jatko-opinnoista, uran ja perheen yhteensovittamisesta, jatkuvasta kasvusta yrittäjästä yritysjohtajaksi ja yritykseni kehitysvaiheista. Haluan jakaa edes palan sitä matkaa, mitä teen päivästä toiseen askel kerrallaan kohti tavoitteitani ja antaa ehkä ripauksen motivaatiota ja inspistä sinne ruudun toiselle puolelle. Tulen kuitenkin kirjoittamaan blogia hyvin päiväkirjanomaisesti lähinnä itseni takia, sillä olen huomannut tämän parin vuoden tauon aikana, että tarvitsen sitä aika ajoin, jotta saan ajatukseni kasattua ja asioita jäsenneltyä. Monesti suunnittelin perustavani uuden blogin yksin, mutta kipinä ja motivaatio puuttuivat. Idea Terhin kanssa comebackin tekemisestä syntyi ihan yhtäkkiä, eikä tarvinnut kahta kertaa miettiä, olisiko tässä nyt sitä jotain!
Aion jakaa myös asioita odotusajastani ja myöhemmin vilauksia arjestamme pienen vauvan kanssa.
Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan!
♥ EmmiKun oli puhe rakentaa "pieni esittely", niin en oikein tiennyt, mistä lähteä liikkeelle. Koitan pitää tämän edes jokseenkin tiiviinä ja availen asioita enemmän varsinaisissa postauksissa.
Johdan uudehkoa (05/14 perustettua) Fitverstas-nimistä liikunta- ja ravitsemusalan yritystä, minkä alla työskentelee valmentajia ja personal trainereita ympäri Suomea. Vuosi 2016 on meidän ensimmäinen varsinainen rekrytointivuotemme ja hommaa on painettutodella paljon, jotta olemme päässeet tähän pisteeseen. Olen myös aktiivisesti mukana Suomen Yrittäjien toiminnassa, minkä lisäksi teen töitä niin kampanjoiden, yritysten kuin julkisorganisaatioiden kanssa. Ja aina mikäli aikaa jää, luennoin, koulutan ja käyn puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa.
Nuorempana vähän hapuilin ja tein kaikenlaista: opiskelin eri aloja, matkustin, vaihdoin alaa useaan otteseen, kokeilin monenlaisia töitä, seurustelin ja erosin, muutin kymmeniä kertoja, halusin nähdä, kokea ja tuntea mahdollisimman paljon mahdollisimman pienessä ajassa. Onneksi tein kaiken tämän. Lopulta eksyin aina vaan uudestaan myynti- ja asiakaspalvelutehtäviin ja pian myymäläpäälliköksi. Tätä ennen olin kuvitellut haluavani toimittajaksi tai kirjeenvaihtajaksi ulkomaille ja luinkin itseni radio- ja tv-toimittajaksi, minkä lisäksi suoritin Tampereen yliopistossa tiedotusopin perusopinnot. Tässä vaiheessa ymmärsin, että vastaus olikin liian lähellä ja että ehkä voisinkin hankkia kaupallisen alan koulutuksen. Olin kuitenkin aina viihtynyt työssäni ihmisten ja mynnin parissa ja mietin, josko ala antaisi minulle joskus jotain vähän enemmän. Kuitenkaan mikään 8-16 liukuhihnatyö ei selkeästi ollut minua varten. Seuraavaksi hankin tradenomin paperit ja erikoistuin johtamiseen, markkinointiin ja yrittäjyyteen. Idea ja ajatus yrittäjyydestä syntyi ammattikorkeakoulun opiskeluvuosina, mutta se on taas aivan erillinen tarina, miten olen nyt tässä tänään.
Voisin kyllä sanoa, että tässä eleteään nyt jonkinlaisia ruuhkavuosia. Ura on hurjassa nousussa ja päivät ovat pitkiä. Onnistumisia, jatkuvaa oppimista, itsensä kehittämistä ja oman työn arvioimista hyvin itsekriittisesti ja pyrkimys koko ajan parempaan. Sivutuotteena tulevat stressi, turhautuminen, tiukat dedikset ja pelko epäonnistumisesta. Toteutan tällä hetkellä unelmaani monellakin osa-alueella liittyen henkilökohtaisiin tavoitteisiini. Ehdottomasti aion jatkaa opintojani ensi syksynä työn ohella ja suunnitelmat niiden suhteen ovatkin jo pitkälle tehtynä.
Omaan urakuplaansa on helppo sukeltaa ja olla näkemättä mitään muuta kuin itsensä, oma työnsä ja omat tavoitteensa. Ja totta kai tämä pätee mihin tahansa "kuplaan". Olen kuullut myös hyvin pinnalla olevasta fitnesskuplasta. Minun elämäni on jatkuvaa tasapainon etsimistä perhe-elämän ja uran välillä. Siihen kun lyödään lisäksi aktiiviset harrastukset ja "oma aika", paketti on aikamoinen pyöritettäväksi ja organisointitaidot ovat välttämättömät. Koko homma vaatii välillä luovuuden lisäksi vähän hulluutta. Mieheni on mainosalalla, joten teemme aika paljon töitä myös yhdessä. Esikoinen täyttää syksyllä 6 vuotta ja odotamme tällä hetkellä toista lastamme. Ennen vauvan tuloa onkin tarkoitus vähän rauhoittaa tätä rumbaa, tyttären vauva-aika ja ensimmäiset vuodet menivät liian nopeasti, joten tällä kertaa haluan nauttia myös niistä eri tavalla. En kuitenkaan ole jäämässä varsinaiselle äitiyslomalle, vaan teen töitä kotoa myös vauvavuotena. Hieman jostavimmilla (ja lyhyemmillä) työajoilla toki.
Terhin kanssa olemme ystäviä vuosien takaa ja kirjoitimme aiemmin Emmin ja Terhin treeniblogia. Muutama vuosi sitten päätimme, että tuo blogi oli tullut tiensä päähän ja hyppäsimme molemmat yrittäjiksi. Liikuntataustastani vähän, eli alunperin erikoistuin lasten- ja nuorten valmentamiseen kymmenen vuotta sitten ja toimin lajivalmentajana telinevoimistelussa ja ratsastuksessa ja olen itse aloittanut harrastamisen kolmen vuoden iässä. Lisäkouluttauduin siihen aikaan, kun kirjoitimme blogia ja hankin hyvinvointiohjaajan, kuntosalivalmentajan ja PT:n paperit, minkä ohella ja jälkeen on tullut käytyä niin seminaareja, luentoja, erillisiä kursseja, jne. Saliharjoittelu tuli minulla mukaan kuvioon 18-vuotiaana, mikä oli säännöllisen epäsäännöllistä usean vuoden ajan, kunnes sitten siirryin tavoitteelliseen treenaamiseen.
Nyt en voi sanoa, että pääfokus olisi enää ollut ulkonäöllisissä tavoitteissa ainakaan reiluun vuoteen, vaan kuvioon ovat hiipineet urheilulliset tavoitteet, jotka olivat minulle se juttu alunperin, esimerkiksi 15 vuotta sitten muiden lajien parissa. Urheilullisiin tavoitteisiin aion satsata taas tämän raskauden jälkeen, mutta kuntosalilla. Katsotaan nyt sitten uudelleen, kun päästään ensin sinne asti. Kun päivä on pitkä ja töitä on paljon, omat treenit ovat kuitenkin minulla se, mistä päästä karsin. Treenaan totta kai edelleen aktiivisesti aikataulujeni puitteissa ja kiinnostus on enemmän siellä korkean suoritustason treenaamisessa. Nyt odotusaikana treenaaminen on pitkälti mielihyvätreenaamista ja sitä, että saan pidettyä itseni kunnossa.
Mietin, mitä annettavaa minulla olisi lukijalle tämän blogin kautta. Saatan väläytellä treenijuttuja siellä täällä, mutta aion pääasiassa kirjoittaa hektisestä arjesta, yrittäjyydestä ja sen tuomista haasteista, jatko-opinnoista, uran ja perheen yhteensovittamisesta, jatkuvasta kasvusta yrittäjästä yritysjohtajaksi ja yritykseni kehitysvaiheista. Haluan jakaa edes palan sitä matkaa, mitä teen päivästä toiseen askel kerrallaan kohti tavoitteitani ja antaa ehkä ripauksen motivaatiota ja inspistä sinne ruudun toiselle puolelle. Tulen kuitenkin kirjoittamaan blogia hyvin päiväkirjanomaisesti lähinnä itseni takia, sillä olen huomannut tämän parin vuoden tauon aikana, että tarvitsen sitä aika ajoin, jotta saan ajatukseni kasattua ja asioita jäsenneltyä. Monesti suunnittelin perustavani uuden blogin yksin, mutta kipinä ja motivaatio puuttuivat. Idea Terhin kanssa comebackin tekemisestä syntyi ihan yhtäkkiä, eikä tarvinnut kahta kertaa miettiä, olisiko tässä nyt sitä jotain!
Aion jakaa myös asioita odotusajastani ja myöhemmin vilauksia arjestamme pienen vauvan kanssa.
Tervetuloa lukemaan ja seuraamaan!
Kuka on Emmi? Emmi Ruotsalainen, 27, tämän hetkinen asuinpaikka Kokkola, Keski-Pohjanmaa Kun oli puhe rakentaa "pieni esittely&...
Olen Terhi Immonen. Yrittäjä, äiti, vaimo ja "ikuinen teini". Olen tosiaan syntynyt vuonna 1988 tuolla länsirannikolla Vaasassa, josta muutin vuonna 2009 tänne Tampereelle, missä edelleen asustelen perheeni kanssa.
Tämän lisäksi "harrastelen" kaikkea muutakin eli järjestän vuosittain tuolla Mikkelissä Nina Väisäsen kanssa Mikkelin Neito -kisat, toimin Suomen nuorten yrittäjien (Pirkanmaa) varapuheejohtajana, teen harrastuksena edelleen personal training -valmennuksia, toimin Fitnesstukun Ambassadorina ja olen mukana muutenkin kaiken näköisessä hommassa missä milloinkin.
Tämä johtuu yksinkertaisesti luonteestani. Olen äärimmäisen määrätietoinen ja kunnianhimoinen, mutta toisaalta kaipaan myös hyvin paljon vaihtelua. Toisaalta vahvimmaksi piirteekseni kyllä uskallan väittää "toisin ajattelun" tai "luovuuden", miten nyt kukakin sen haluaa esittää. Tykkään ajatella "out of the box" ja suunnitella sellaisia juttuja, jotka kuulostaa mahdottomilta. Mitä mahdottomampi, sitä kiinnostavampi.
Olin hyvin energinen ja tekevä jo pikkutyttönä, voimakkaine tunteineen ja mielipiteineen. Tosin lapsena en oikein sopeutunut vielä mihinkään. Jäin usein ulkopuolelle, koulussa en jaksanut keskittyä ja muutenkin häsäsin vähän liikaa kaikkea. Olin myös aika pomottava kaveri siinä määrin, että halusin aina päättää mitä tehdään ja keksin mitä älyttömämpiä leikkejä. Onneksi vuosien varrella olen kasvanut, tosin jotkut asiat ei koskaan muutu, niissä koitetaan vain kehittyä, mutta kyllähän se perusluonne siellä kuitenkin vallitsee.
Työelämässä mä oon koittanut kieltämättä vaikka mitä ja ennen yrittäjyyttä pisin työsuhteeni taisi olla 2,5 vuotta. Mulla on äärimmäisen kova tarve toteuttaa itseäni ja mulla kieltämättä meni myös hetki löytää se juttu, josta myös nautin täysin rinnoin! Olen äärimmäisen onnellinen, että olen nyt sen löytänyt ja loistan jossain mistä oikeasti tykkään ja missä mun parhaat ominaisuudet pääsee valloilleen!
Täytyy kyllä myöntää että tässä on mukana myös vahvasti mun intohimo tehdä tätä eli suurimmaksi osin oon päässyt tähän pisteeseen intohimon ja sitoutumisen voimalla! Sitkeyttä tämä on kyllä vaatinut.
Mä voin rehellisesti myös myöntää, että välillä ihmiset luulee, että meidän perhe on jotenkin tosi rikas ja kaikki on niin kivaa ja ihanaa. On totta, että ulospäin se tältä usein näyttääkin. Se kuitenkin johtuu vain siitä, että se on meidän tyyli. Kyse ei ole kulissista vaan positiivisten asioiden hypetyksestä, joista ammentaa voimaa aina huomiseen. Ei ne asiat aina niin hyvin ole kuin vaikuttaa, mutta pyritään silti välttämään sitä negatiivisuuteen painumista ja haetaan vaikka väkisillä positiivista fiilistä arkeen. Välillä siinä onnistuen.
Todellisuudessahan meilläkin on haasteita ja niitä on ollut paljon! Mun mies (Tuomas Immonen) on siis myös yrittäjä ja aloitti jo vuonna 2009 yrittäjyyden (samana vuonna kun aloimme seurustella). Ei ne ekat vuodet olleet helppoja. Mä jouduin myymään mun auton, mies asuntonsa, jne. Mä olin meistä ainut joka tienasi palkkaa pitkän aikaa. Tuomas oli kuitenkin sitkeä ja puski menemään, kunnes lopulta 2012 oli saanut homman siihen pisteeseen, että oli mahdollisuus tehdä toisinpäin. Siitä siis vuosi myöhemmin minä aloitin yrittäjyyteni ja olin vaihteeksi se, joka ei tienannut mitään. Olen itseasiassa sijoitttanut kaksi ensimmäistä yrittäjävuottani kaikki tulot yritykseen, enkä ole nostanut palkkaa. Mun mielestä on kuitenkin ihanaa, että meillä on tämä tilanne. Tämä, että ymmärrämme toisiamme ja teemme saman asian vuoron perään. Se on ollut vain vahvuus.Mulla on tulevaisuuden saralle hyvin suuret suunnitelmat ja odotukset. Täällä blogissa on niitä myös tarkoitus jakaa ja kertoa miten niissä etenen. :)
Mä en ihan hirveästi myöskään jaksa välittää esim. fanaattisesta kodin siisteydestä (tosin sitäkin on tullut harrastettua ennen). En kuole jos tiskit on pöydällä päivän tai parikin. Pyrin oikeasti olemaan vaan iisisti ja rennosti kun olen vapaalla.
Tykkään myös käydä ulkona satunnaisesti. Mä nimittäin rakastan tanssimista ja hauskanpitoa yli kaiken! Harrastaisin sitä enemmänkin jos tuo viina ei olisi niin epäterveellistä ja jos siitä ei tulisi krapulaa. En myöskään siedä sitä, että menee monta päivää olla taas oma energinen itsensä, jos on käynyt ulkona :D Olen silti sitä mieltä, että ihmiset on rennompia muutaman oluen, viinilasin tai drinkin jälkeen. Itsekin osaan relata pienessä hiprakassa paremmin. Korostan nyt kuitenkin sitä kohtuutta. Liian monasti olen itsekin ollut räkä poskella ja nykyään pyrin kontrolloimaan, että humala ei koskaan karkaa käsistä.
Äitinä olen ehdottomasti liian kiltti ja suvaitseva. En myöskään osaa vaatia välillä tarpeeksi, vaan pidän poikaa liian kukkaa kämmenellä. Teen siis hänen puolesta liiankin helposti asioita (esim. pakkaan repun, laitan välipalat, jne.). Pyrin antamaan rakkautta ja tsemppaamaan niin paljon kuin voin! Välillä myös mulla palaa käämi ja sen mun tempperamentti nousee esille, jolloin saatan myös huutaa. Siitä tosin tulee aina kamala olo ja pyrin kyllä ain pyytämään pojalta anteeksi, jos äitillä palaa hermot. Väitän että kaikilla äiteillä palaa joskus käpy.
Meillä on myös sellaisia haasteita, että Lucaksella on todettu ADHD. Elämä ADHD-lapsen kanssa ei ole aina helppoa, mutta toisaalta se myös antaa. Sanotaanko näin, että mun poika on aika persoonallisuus <3 En usko, että hän olisi yhtä valloittava ja persoonallinen ilman tuota ADHD-diagnoosia. Mun ykköstavoite äitinä on vahvistaa Lucaksen itseluottamusta ja opettaa häntä käyttämään vahvuuksiaan ja vahvistamaan niitä, sekä tietty opettaa elämään haasteiden kanssa ja hallitsemaan niitä.
Tässä nyt lyhyesti kuka mä oon, mistä mä tuun, mitä mä teen ja mihin mä tähtään! :)
Seuraamalla blogia aukeaa kuitenkin paras kokonaiskuva musta ihmisenä. :)
Mä haluan ennenkaikkea jakaa täällä inspiraatiota siitä, miten löytää oma juttu ja menestyä siinä.
Samoin haluan jakaa mun elämää jos joku voi siihen samaistua ja sitä kautta löytää oivalluksia, aivan kuten mäkin teen lukemalla muiden blogeja ja tarinoita. Haluan myös jakaa niin paljon vinkkejä ja neuvoja kuin vain osaan ja voin (erityisesti yrittäjyydestä), jotta voin jakaa omaa osaamistani muille hyödynnettäväksi :)
Terhi
Olen Terhi Immonen. Yrittäjä, äiti, vaimo ja "ikuinen teini". Olen tosiaan syntynyt vuonna 1988 tuolla länsirannikolla Vaasass...